Tervehdys täältä Orangen tallilta!

Meillä on ilmeisesti painittu ton possun kanssa ja siksipä tallilla ei ole paljon aikaa vietetty. Nyt sika on siirtynyt muualle ja kävin kääntymässä tallilla sainpa jotain pientä tehtyäkin, mikä on tietenkin hyvä asia. Tässä on edessä vaikka mitä juttuja, mitkä pitäisi saada kuntoon ennen kun Orange voi saada uuden värin pintaan.

Ihan alkuun laittelin seisontajarrun kuntoon, toi hommahan oli jäänyt tekemättä epähuomiossa silloin kun kasasin jarrut ekan kerran. Oikea takajarru laahasi pahasti ja sitä piti samalla selvitellä. Laahaamisen syy selvisi, kun yritin saada säädettyä jarrukengät ihan minimiinsä. Vaikka mitä teki, niin kengät ei vaan asettuneet kunnolla. Pikku pähkäilyn tuloksena päättelin sen kenkien välissä olevan raudan olevan jostain syystä hieman liian pitkän. Miksi se on liian pitkä, kukapa sen sitten tietää? No irroitin raudan ja viilasin pikkasen hahlojen pohjasta pois, jonka jälkeen kengät pääsi asettumaan kohdilleen. Laahaminen oli siis korjattu pikku viilauksella.

Jarrumännän alapuolella oleva metallitanko oli liian pitkä, viilasin hahlot syvemmiksi, jonka jälkeen kengät asettuivat kohdilleen.

Seisontajarrun vaijerit tuli vaihdettua ja asennettua samalla. Eipähän nekään jumitu tai mene poikki heti kättelyssä. Muuten kaikki meni hyvin ja helposti, mutta alkupäänvaijeri oli pirun tiukassa. Varsinkin se polkimen palautusjousi ja sen lukitseva aluslevy. Sormet verillä sai puristaa jousta kasaan, jotta aluslevy meni paikoilleen. Loppu hyvin, nyt ei tartte miettiä vaijereiden kuntoa.

Polkimen palautusjousi oli pirun tiukassa ja sen paikoilleen saaminen oli työn takana.

Jarrut on nyt muuten kasassa, paitsi ettei niitä ole vielä säädetty, eikä nesteitä ole laitettu järjestelmään eikä tietenkään järjestelmää ole vielä ilmattu. Noi hommelit hoidetaan sitten kun muilta kiireiltä kerkiää.

Maalausta silmälläpitäen tarkoituksena olisi itse suihkia etulokasuojien päädyt korinväriin ja samaten ovien ja konepellin reunat. Ihan alkuun vanha maali pitää poistaa, jotta pohjat saadaan tehtyä edes jotenkin siedettävästi. Nää itse maalatut kohdat jää kyllä pääosin piiloon, joten maalipinnan ei tartte olla mikään priima, kunhan on siisti ja pysyy kiinni.
Maalin poistoa ja maalaamista varten olin jo aikaisemmin hommannut semmoisen puutarhateltan talliin. Tällä halvalla ratkaisulla saan eristettyä osan tallia paikaksi jossa voi sotkea ihan vapaasti, eikä siis tarvitse huolehtia hiontapölystä aikä maalipölystä pitkin tallin pintoja. Lattialle levittelin kevytpeitteen jonka päälle sitten kasasin teltan. Aika toimiva ratkaisu, toivon ainakin.

Ihan alkuun otin harjoittelukappaleeksi toisen etulokasuojan ja poistin irtoavan maalin koneellisesti rälläkällä jossa on teräsharja kiinni. Aika kivasti maali irtosikin, näytti siltä, että ihan alkuperäinen maali on niin hyvin kiinni, että sitä ei tartte edes poistaa. Kun olin saanut hiottua paikat puhtaaksi, päätin kokeilla myös kemiallista maalinpoistoa lokasuojan pintaan. Totuushan on, että paras maalipinta tulee, jos pinnat vetelee ihan peltipuhtaaksi, mutta täytyy pikkasen miettiä homman mielekkyyttä jos hiomiseen ja maalin poistoon menee ikuisuus aikaa.
Eipä siinä sitten muuta kun hommaamaan rautakaupasta maalinpoistoainetta, en tiedä onko toi mun käyttämä hyvää ainetta vai ei, valitsin tuotteen ihan putelin ulkonäön perusteella.
Levittelin hyytelön lokasuojan pintaan pensselillä ja annoin sen vaikuttaa noin 30 minuuttia. Pianhan se maali rupesikin kuplimaan ja lastalla kaapimalla iso osa maalia lähtikin pois. Maalia jäi vielä lokasuojaan, joten seuraavaksi täytyy varmaan levittää toinen kerros hyytelöä, tai sitten kokeilla mekaanista maalinpoistoa. Aika työlästä tuntuu olevan, mutta joka tapauksessa vedän ainakin lokasuojat ja konepellin peltipuhtaaksi. Näissä osissa nyt ainakin moottori pääsee lämmittämään peltejä ja vanha maali. Vanha maalihan voi reagoida lämmön kanssa, jos se sattuu olemaan termoplastinen maali. Pintamaali saattaa sitten ruveta lohkeilemaan tai muuten reagoida ja pilata koko kalliin maalauksen.

Talliin kyhätty "pintakäsittelyosasto" kasattuna. Kevytpeite puuttuu vielä lattialta tässä vaiheessa.

Vanhat maalikerrokset, oranssi ja punainen lähtee rälläkkään kiinnitetyllä teräsharjalla aika kivuttomasti.

Kemikaalit esiin, eli nitroa pintaan ja stripshow pystyyn.

Aika nopeasti maalipinta rupesikin kuplimaan.

Kun aikaa oli kulunut riittävästi, kaavin teräslastalla maalin ja stripperin pois. Sieltä se pelti jo pilkottaa.

Nyt vaan pitää viedä toi maalinpoistokokeilu loppuun ja miettiä, että mitä sitä muun korin suhteen tekisi. Palaillaan astialle.

Edittinä tää kuva, kyllähän se maali lähti kun laitto hieman nitroa ja antoi laikkaa.