Tässäpä on muutama viikonloppu levitelty maalinpoistoainetta Orangen pelleille ja nyt rupeaa näyttämään siltä, että tää rojekti voi vielä onnistuakkin. Oikeastaan kaikki muut kohdat on putsattu vanhasta maalista, paitsi takaluukun sisäpinta, siinä on kyllä todella sitkeässä vanha maali. Nyt kun kyljet ja ovetkin on putsattu, voin hoidella sen takaluukunkin, täytyy varmaan käydä se läpi ihan mekaanisesti.
Muutamassa kohdassa on kittiä sen verran, että ihmetyttää oikein. Näyttää siltä, että vasen puoli olisi saanut jonkun pikkupusun jossain vaiheessa, tai sitten tehtaalla on haluttu levitellä kittiä oikeen kunnolla oveen ja kylkeen. Näyttää näet siltä, että vanha viininpunainen pintamaali olisi kitin päällä, eikä toisin päin.
Ovet olikin aika helpot, vaikka töitä saikin tehdä. Kittikohtaa lukuunottamatta maalinpoistoaine toimi hyvin. Ihmetytti vaan se asia, että ovien alareunat oli ilman pohjamaalia, ehkäpä joku edellinen tallimaalari oli hionut ne pellille ja jättänyt pohjat tekemättä.


Vasemmassa kyljessä ja ovessa on pakkelia, merkkinä vanhasta kolhusta, ehkä?


Ovien alareunat oli helpot, mutta pokkauksesta ylöspäin raatamista, varsinkin takareunan kittikohta.


Irroittelin saranat jotta saan maalattua ovien päädyt, loput reunat jätän suosiolla maalarille.

Nyt kun päätin lopettaa jaarittelun maalinpoistamisesta, niin voisin varmaan kertoa takaluukun tasoittamiseen liittyvistä haasteista. Olin jo päättänyt hitsata rekisterikilvenaukon umpeen ja siirtää kilven takapuskuriin. Kilvelle pitää vaan katsoa joku siisti paikka, tai oikeastaan kilven valolle. Kilven nyt saa nätisiti asettumaan puskuriin, mutta joku siro valo pitää kehittää kilven päälle. No eipä tää nyt ole vielä ajankohtainen. Takasin hitsaus asiaan.
Aluksi pätkäisin metalliputkesta tuen paikkapellin taakse, ihan vaan siltä varalta, ettei pelti painu hitsatessa lommolle. Sitten tein pahvista sapluunan peltiä varten ja siirsin mitat peltiin. Pelti jää hieman takaluukun ulkopinnan alle, joten pakkelille jää mukavasti tasoitteluvaroja. Seuraavaksi leikkasin palan irti rälläkällä ja siistin reunat. Kun pala oli hyvä, niin porasin siihe reikiä pistehitsaamista silmälläpitäen. Tällä yritin välttää pellin vetelyn kun sitä hitsaa, mutta eihän se oikeen onnistunut. Vaikka reikiä oli noin 5 sentin välein, ei se pelti tahtonut tarttua kunnolla kiinni, joten hitsasin vielä pisteitä pellin ja luukun reunaan. Tämä aiheuttikin sen verran lämpenemistä, että muutama pieni lommo tuli takaluukkuun. Täytyy vetää ne ulos jossain välissä.


Rautaputki hitsattuna takaluukkuun, paikkapellin alle tueksi.


Paikka, 0,9mm. pellistä.


Reikiä pitkin pellin reunaa, pistehitsaamista ajatellen.


Pisteet hitsattu umpeen ja pellin reunaan myös.

Seuraavaksi kai pitäisi maalata ne kohdat, jotka eivät jää maalarille. Eli kohdat jotka säästävät näin rahaa ja aikaa kun pintaa ruvetaan suihkimaan. Maalarin mukaan riittää, jos maalaan lokasuojan päädyt ja ovien etureunat, loput onnistuu hyvin maalarilla. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki pellit saa paikoilleen, eikä maalarin tartte kasata autoa.