Eilen oli ehkä mielenkiintoisin päivä Camalan nykyhistoriassa, nimittäin säätöpäivä ST-Motors:lla.

Tarkoitus oli säätää kone siihen kuosiin, että se toimii koko kierrosalueen hyvin, eikä käy missään tilanteessa ainakaan liian laihalla. Tietenkin mukavan bonuksena näytölle piirtyy teho sekä vääntökäyrät. Olen aikaisemminkin käynyt ST-Motors:lla penkissä, Audi A3 Quattro 140kW/298Nm. Audi TT Quattro 187kW/395Nm. Nyt sitten vuorossa El Camala, kuutiotuumat vastaan pienet turbokoneet.
Valunumeroiden mukaan Camalan sydämmessä on majaillut 285-315 SAE hevoista, noi SAE hevoset on siitä kivoja, että niitä on moottorissa paljon, takapyöristä niitä saa kyllä tiehen huomattavasti vähemmän. Jenkit kun tykkää aina isotella, niin moottoritehot ei ole mikään poikkeus, SAE pollethan otetaan heti kampiakselin päästä, ilman kuormitusta ja taitaa olla apulaitteetkin irtonaisena.
Lähtökohtana olisi, että tehoa ei olisi ainakaan vähempää.

Ennen kun autoa lähdettiin kuskaamaan minnekkään säädettäväksi, piti pakoputkistoon, kollektorin kohdalle, kolota 20mm. halkaisijaltaan oleva reikä Lambda-anturia varten. Tässäkin koloamisessa Dremel pelasti päivän. Poralla kun sain vaan 13mm. reiän aikaiseksi, loput jyrsittiin Dremelillä. Helppoa! Tällä anturin paikalla säästetään kovasti aikaa kun seokset ym. näkee helposti näytöltä. Reiän tukkeeksi hitsasin mutterin, mihin tuli sitten tukkeeksi pultti. Tässä tapauksessa hitsaaminen lienee liioiteltua, laiskana miehenä kun nostin autoa vain hieman ilmaan, niin auton alle olisi mahtunut joku pygmi, muttei aiukuinen mies hitsipillin kanssa. Sauma näyttää enemmän siltä, kun joku alakoululainen olisi harjoitellut hitsaamista ilman suojakaasua. Kaunista siis. No tällä nyt ei ole suurta merkitystä, sarjat kun otetaan joka tapauksessa myöhemmin irti ja pintaan vedellään keraaminen pinnoite, pysyypä konehuone hieman viileämpänä kovassa ajossa.


Poralla ja Dremelillä nakersin reiän kollektoriin.


Mutterin räkäisin paikalleen ja tukkeeksi pultti.

No Camalan siirto oli taas haasteensa, jostain syystä keli "suosii" aina kun Camalaa ollaan siirtämässä jonnakkin. Kun mentiin maalarille, oli hirveä lumimyräkkä. Kun tultiin maalarilta, satoi vettä. Nyt oli sitten kova pakkanen ja tiet jäässä, Camala raahattiin säädettäväksi taas trailerilla. Onneksi appiukolla on väkevä veturi ja trailerinkin saa lainaan muutamalla kympillä. Ei muuta kun auto lavalle ja kohti ST-Motorsin hallia. Appiukko siirsi auton kohteeseen ja homma saatiin aluille. Siirsin auton halliin ja penkki säädettiin Camalan mittojen mukaan kohdilleen. Säätäjä veteli konehuoneeseen kasan piuhoja, lämpötilaa ym. mittaamaan. Tämän jälkeen tehtiin muutama kevyt ajo rullilla, ruiskutettiin renkaan ja rullan väliin hieman liimaa ja oltiinkin valmiita ensimmäistä vetoa varten.

Auto köytettiin kuormaliinalla penkkiin kiinni, ei olisi kivaa jos auto singahtaisi eteenpäin kun takarenkaat pyörisivät 160km/h. Siinä saattaisi tulla pikku tuhoja autolle ja jopa jollekkin sivulliselle. No heti ensi vedon aikana tuli huomattua ero noiden manuaalisten nelivetojen ja automaatti jenkin kanssa. Siinä missä manuaalilla voi mitata heti alakierroksilta asti, automaatilla päästiin vasta 3000rpm. jälkeen mittaushommiin. Automaatti kun mielellään vaihtaisi alaspäin ennen sitä, kai sen kickdown:n olisi voinut ottaa pois käytöstä penkityksen ajaksi, en tiedä olisiko siitä ollut hyötyä? No samapa tuo kunhan säädöt saadaan kohdilleen.
Ensimmäinen veto oli tehojen suhteen pieni pettymys, mutta vääntö näytti kyllä tämän painoiselle rakkineelle hyvältä. Totuushan on, että vääntö se autoa kiihdyttää ja tehoilla otetaan huippunopeudet. 185kW/474Nm oli ensimmäinen tulos. Yläkierroksilla meno hyytyi, ei saanut moottori tarpeeksi kakkua siinä vaiheessa kun toisiokurkut aukesivat. Nopeissa kiihdytyksissä kone jäi hetkeksi "miettimään" ja sitten vasta rupesi tapahtumaan. Tämän olin huomannut ajossakin, kun polkaisi kaasun pohjaan hetkeen ei tapahtunut mitään. Kone toimi hyvin kun toisiokurkut otettiin pois käytöstä, ihan testinä vaan.
Seuraavaksi lähdettiin hakemaan säätöjä kiihdytyspumpun eri asentoja kokeilemalla, neulat ja suuttimet jätettiin vakioiksi, tässä vaiheessa kun niiden vaihto ei tullut tarpeeseen, näitä vaihtelemalla voidaan kyllä tulevaisuudessa hakea niitä viimeisiä hevosia, mutta mitään suurta ei niillä aikaan saada. Lopulta saatiin myös toisiopuolen kakun saanti turvattua ja nykiminen kiihdytyksissä saatiin kuriin. Viimeinen veto antoi tuloksen, johon nyt pitää sitten tyytyä. 211kW / 545Nm. Vääntö parani kummasti kun saatiin seokset kuntoon ja sytkä säädettyä. Noin 5% parempi mittaustulos tulisi manuaaliaskilla, automaatti kun luistelee aina vähän. Tässä kuosissa tosta koneesta ei enempää saa, tai no muutamien prosenttien parannus voisi löytyä suuttimien, neulojen ja jousien vaihdolla, mutta ei se missään tunnu. Seuraava operaatio voisi olla alumiiniset kannet ja puristusten nosto mäntiä vaihtamalla. Jos haluaa paremman mielen tehojen suhteen, niin SAE hevosia on luokkaa 400hp, joten kyllä tää tästä. Mä tykkään noista SAE hevosista.


Taas keli suosii Camalan siirtoa.


Camala asettuu rullille ja valmistautuu "potkimaan".


Peto köytettynä, ettei vaan innoissaan riuhdo itseään rullilta.

Mitä sitä sitten tekisi? No ainakin pitää katsoa se bensalinja kuntoon, pikku vuotoa löytyy. Pakosarjat pitäisi pinnottaa ja kabiini viimeistellä. Lattiasifteri? Eiköhän tossa ole aina jotain pientä laitettavaa. Ehkä ne kannet pitäisi laittaa jossain välissä.