Ajattelin palata tässä hieman kesken olevaan taisteluun El Camalan edellisen omistajan kanssa. Meinaa vituttaa sen verran tän kaiffarin asenne, että jotain pitää tehdä. Eiköhän pistetä pystyyn semmoinen pieni kilpailu, jossa etsitään hyvä tapa "ojentaa" tätä hiirulaista. Piip piip piip sanoo pieni hiiri ja pakenee koloonsa...


Mä syön pieniä hiiriä aamupalaksi.

Meillähän on ollut kiistaa siitä, että oliko El Camala siinä kunnossa, jossa hän myydessään kertoi auton olevan. Autossahan piti olla lukkoperä, täydellinen koneremontti tehtynä ja ammattimies oli hitsannut muutamat kohdat rungossa. Todellisuushan oli hieman karumpi, perä oli vain kasattu päin vittua ja siksi jumitti hieman. Koneelle ei ollut tehty mitään, ei edes öljyjä vaihdettu. Runko oli kuin tilkkutäkki ja lisäksi vielä takapäästään poikki.


Runko oli poikki ja täysin mätä takapäästä. Juuri katsastettu auto?

Olen nyt vuoden yrittänyt neuvotella ja keskustella tämän länsirannikon hiirulaisen kanssa, turhaan. Tällä suharilla on tietenkin oma näkemys asiasta ja syyllisiä auton heikkoon kuntoon on esimerkikisi katsastusmies ja auton aikaisemmat omistajat. Itse teiden ritari ei ole tehnyt mitään väärää ja olisi valmis jopa maksamaan minulle pyytämäni korvauksen, mutta kun ei hän ole vastuussa. Kukahan sitten on vastuussa?

Olen kysynyt neuvoa poliisilta, he olivat sitä mieltä, että rikosilmoituksen voi tehdä, mutta kannattaa ensin sovitella itse. Selvä juttu, soviteltu on, turhaan.

Seuraavaksi poliisi neuvoi minua ottamaan yhteyttä kuluttajaneuvojaan, selvä juttu, ei muuta kun kyselemään sieltä apua. Neuvo oli, että laske kustannukset mitä piilevistä vioista on aiheutunut, laita kirje menemään auton myyjälle, jossa esität vaatimukset ja laita maksulle eräpäivä ja ohjeet, että jos myyjää ei kiinnosta maksaa ja sovitella, niin kirjallinen vastine pitää lähettää minulle. Selvä juttu, kirje lähetettiin. Kuluja oli pari tonnia, mutta vaadin korvausta vain 500€, perän osalta. Tietenkään rahoja tai vastinetta ei kuulunut. Kun soitin tälle hiirulaiselle, niin lupasihan se lähettää vastineen. Edelleen sitä samaa sontaa, että hän ei ole vastuussa mistään.

No eipä mitään, päätin ostaa sen perän jenkeistä ja ajattelin vielä kerran esittää sovittelua kolossaan tärisevällä hiirulaiselle. Ehdotin hänelle, että hän voisi maksaa tuon jenkkilästä tilatun perän, 230€, mutta ei kuulunut piipitystä, eikä mitään. Kaveri lakkasi vastaamasta meileihin.

Selvä peli, mitäs nyt sitten. Ilmeisesti on aika mennä tekemään se rikosilmoitus, ainakin kaveri joutuu selittämään asian poliisille kuulustelussa. Eihän tämäkään vielä välttämättä johda mihinkään, mutta mulle ei vittuilla.


Oikeus viime kädessä ratkaisee nämäkin asiat, jos itse emme pysty.

Sittenhän on vielä mahdollisuus siviilikanteelle, riita-asia kun on kyseessä, käsittelypaikkana mun kotipaikka. Mukavahan sen hiiren on sitten ajella tänne 300 kilsaa ja olla poissa töistä, tai fattan luukulta kokonaisen päivän. Riskinä on vain se, että joudun maksamaan omat kulut oikeudessa jos häviän jutun, ei kai sekään halpaa ole?


Laki on niitä varten, jotka osaavat sitä tulkita ja käyttää edukseen, minä osaan.

Onko kohtuutonta vaatia 230€ korvausta, kun kuluja on tullut mulle monta tuhatta eeroo, vain sen takia, että menin uskomaan myyjää? Enhän mitenkään olisi voinut tietää koneen, taikka perän kuntoa avaamatta niitä? Piilevissä vioissa on myyjällä vastuu, vaikka yksityinen myyjä olisikin kyseessä.

Ei tämä asia tähän jää, täytyyhän mun saada joku kompensaatio tästä vitutuksesta, kuten sanottu, mulla ja pikku Juhalle ei vittuilla!